sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kyllä sopu tilaa antaa, vai miten soli...?

...kiva sit niin. Rakennettiin vuosi sitten vintti kerrokseen huone, koska tuli perheen lisäystä. Nyt sit purataan kaikki pois, koska eräät eivät ole tyytyväisiä.
Eli ei siinä muu auta kuin pistää kolme lasta yhteen huoneeseen... onneksi on parvi ja kerros sänky. Tappeluakin jo kuultu, eli ei tule olemaan helppoa. Toivottavasti jos saadaan vintti taas käyttöön kesällä, tai sit ei ole muutaku laittaa kämppä myyntiin ja katella uutta kämppää.
Onhan tää ihan liian pieni meile ilman vinttiä, 4h+k...

Monseti mietin, että koska se elämä tasottuu tai rauhottuu... vissii vasta sitten kun saa ostettua sen oman talon vissiin. Siis nyt asutaan rivitalossa.
Haluaisin muuttaa johonkin niin kauas, että kukaan ei halua edes kylään tulla. Olis ihanaa. Ei naapureita, ei ketään. Siis älkää käsittäkö väärin, tykkään ihmisistä, olen ammatissa, jossa ollaan ihmisten lähellä. Oma perhe ja sivili elämä olisi niin vain mukavempaa ilman ylinmääräisiä tekijöitä.

Olen humannut, että elämme sellaisessa maailmassa, jossa raha ohjaa kaikkia. Inhimillisyys on jotenkin kadonnut. Olisinpa elänyt 100vuotta sitten... :/

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Aloitus

Noniin, eihän se ole muutako yrittää, niin näkee mitä tästäkin tulee :) Niinhän minä olen muutenkin aina elänyt ja hyvin on mennyt.
Eli olen 5 lapsen onnellinen äiti. Jotkut pitävän minua teini äitinä, vaikka ei itselläni ainakaan enään ole semmoinen olo kun kohta ikää jo 30 vuotta. Ehkä joskus olin vähän sitäkin... mutta nuori olen edelleen.

TEINI ÄITI, mikäs sen määrittelee? Ikä? Olemus?? Itse en ole kokenu olevani koskaan teini äiti, vaikka esikoinen syntyi kun olin ollut kuukauden täysi ikäinen. Minusta kyllä tuntui siltä välillä, kun ihmiset katsoivat pitkään kaupassa yms.. Olen myös kuullut kun jotkut sanovat 20 vuotiasta naista/tyttöä teini äidiksi...
Itse ehkä kutsuisin teini äidiksi olemuksen perusteella.
(minulla on tapana ajautua asiasta villasukkaan, niinkuin edellä mainitussa huomaa. Ajatus ja mietteet kulkevat nopeasti)

Sanotaankos näin, lause, joka kuvastaa minua hyvin on: Koskaan ei voi olla liikaa tekemistä, liian vähän kyllä voi olla.